Puhekielisyys on OK, jos tekstisi puhuttelevat minua. Jos tekstisi ovat kömpelöitä, en jaksa lukea niitä. Jos mainoksessasi on kielivirheitä, en koskaan osta sinulta.

Aamulla matkustan tavallisesti linja-autolla Helsingin keskustaan. Jo vuosien ajan matkaani on häirinnyt eräässä Etelä-Haagan ikkunassa oleva Siemensin mainosjuliste.

En tiedä, onko juliste graafikon vai markkinointiassistentin suunnittelema. Kuvapankista haettuun kuvaan on lisätty teksti, joka jää mieleen lähinnä kielivirheen takia — julisteessa nimittäin mainostetaan ”Siemens kuulokoje ratkaisuja”.

Julisteen ansiosta en koskaan osta Siemensin kuulolaitetta.

Myös Samsung on päätynyt mustalle listalleni.

Samsungin mainostoimiston copywriter on keksinyt hauskaksi tarkoitetun uudissanan: Samsung Galaxy Note -puhelimella voi nimittäin ”noutata” muistiinpanoja suoraan kosketusnäyttöön.

Uudissana vielä menisi, jos copywriter kirjoittaisi sen oikein. Sen sijaan lausahdus ”Note:aa [nouttaa], se vasta on älykästä” ei ole älykäs vaan sivistymätön.

Mistä ihmeestä nuo kaksoispisteet tunkevat taivutettuihin vieraskielisiin sanoihin?

Todennäköisesti en kuulu sen paremmin Siemensin kuin Samsungin tavoittelemaan asiakaskuntaan — mutta en usko yhdyssanavirheiden ja kielikömmähdysten auttavan minkään kohderyhmän tavoittamisessa.

Verkossa silmät tietenkin tottuvat näkemään kaikenlaista — tietokonekäännöksiin törmää sekä Googlen maksuttomissa hakutuloksissa että AdWords-mainoksissa.

AdWords-mainoksen kielivirheet paljastavat yleensä mainostetun sivuston olevan ala-arvoinen. Usein kyseessä on epämääräisen laihdutusvalmisteen, uhkapelisivuston tai muun epäilyttävän tuotteen mainos.

Kenties minun pitäisi olla vain tyytyväinen siitä, että kielivirheet paljastavat palvelun tai tuotteen kelvottomuuden.

Silloin Samsung ja Siemens ovat pelkkiä oheisvahinkoja.